Delayed gratification: Asuntosijoittajan polku on pitkä ja joskus kivinen

Olen kasvuhakuinen asuntosijoittaja. Tarkoittaako se, että pankkitilini pursuilee rahaa ja elelen makeaa elämää?

Ei. Ainakaan vielä. Oletko kuullut konseptista "delayed gratification"?

Freudilaisen teorian mukaan aivomme pyrkivät ensisijaisesti välttämään kipua/vaikeuksia ja pyrkivät tyydyttämään tarpeet nopeasti. Siksi ihmiselle on luontaista, että helposti tulee valinneeksi esimerkiksi epäterveellisen ruuan vaikka pitäisi laihduttaa, tekee impulsiivisia ostoksia vaikka olisi järkevämpää säästää, tai välttelee tehtäviään vaikka deadline painaa päälle. Tämä pyrkimys välttää vaikeuksia voi myös johtaa siihen, että sabotoi itselleen tärkeitä asioita ja jättää asioita puolitiehen tai jopa täysin tekemättä.

Oletko sinä ihminen, joka luovuttaa ensimmäisten vaikeuksien edessä, vai jaksatko sinnikkäästi yrittää? Jaksatko tehdä tavoitteittesi eteen töitä pitkäjänteisesti? Monet kirjailijat ja tutkijat ovat pyrkineet ymmärtämään menestyneiden ihmisten ominaisuuksia. Yksi näistä ominaisuuksista on kyky sitkeyteen ja sinnikkyyteen. Heillä on uskomaton kyky jaksaa, edetä ja pysyä keskittyneenä siihen, mikä on tärkeää. He eivät anna draaman tai häiriötekijöiden suistaa heitä polultaan. Muutos ei ole aina nopea, helppo ja muutoksen polku voi tuntua jopa kiviseltä ajoittain. Silti tuloksia saadakseen on siedettävä myös niitä muutoksen negatiivisia puolia, sinnikkäästi.

Asuntosijoittajan pitkä polku vaatii sinnikkyyttä

Lykätty tarpeen tyydytys

Delayed gratification (suom. lykätty tarpeen tyydytys) tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että ihminen valitsisi nopean tyydytyksen tarpeelleen, hän malttaa odottaa pidempään, jotta myöhemmin lopputulos olisi isompi ja entistäkin palkitsevampi. Taito hillitä ja viivyttää mielitekojaan korreloi monen menestyksen taustalla. Esimerkiksi urheilumenestyksen taustalla on erittäin kurinalainen harjoittelu- ja ruokavalio, joka ei juuri jätä varaa impulsiivisille mieliteoille. Tai vaikkapa pääsykokeisiin lukeva nuori tietää, että lukemisesta ei kannata lintsata, koska pitkän ponnistelun jälkeen kiitoksena saattaa olla paikka haluttuun opinahjoon.

Samalla tavalla järkevämpään taloudenhallintaan ja sijoittamiseen tarvitaan taitoa lykätä tarpeen tyydytystä. Jos nyt malttaa elää säästäväisemmin ja laittaa rahaa sijoituksiin, myöhemmin taloudellinen tilanne on huomattavasti parempi. Tätä samaa sitkeyttä vaaditaan myös asuntosijoittamisessa, koska se on lopulta polku, josta harvemmin saa pikavoittoja. Asuntosijoittamisella vaurastuminen vie vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä ja lopulta ne konkreettiset pankkitilillä näkyvät menestyksen hedelmät (kassavirta) saattaa realisoitua vasta vuosien päästä, kun asuntoportfolion lainat on lyhennetty.

Lue myös aiempi artikkelini: Tämän vuoksi iso osa meistä ei koskaan vaurastu

Miten delayed gratification näyttäytyy minun elämässäni?

Olen saanut harjoittaa sitkeyttä ja sinnikkyyttä viimeisten vuosien aikana oikein urakalla. Asuntosijoittajan polulle on mahtunut paljon hyvää, mutta myös kivikkoisempia jaksoja, joilloin usko on ollut koetuksella. Yksi asia ei kuitenkaan ole koskaan muuttunut: en ole kertaakaan kyseenalaistanut asuntosijoittamisen merkitystä elämässäni, koska sen avulla rakennan itselleni ja läheisilleni vakaata taloudellista kivijalkaa. Siksi “lykätty tarpeen tyydytys” ei ole tuntunut liian isolta uhraukselta elämässäni.

Miten lykätty tarpeen tyydytys on näyttäytynyt elämässäni? Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Pankkitilini ei pursuile rahaa - päinvastoin, sijoitan aina suurimman osan rahoista, jotka jäävät jäljelle elämisen kulujen jälkeen. Rahani ovat kiinni seinissä: asunnoissa ja muissa sijoituksissa.

  • Pidän asumiskulut maltillisina. Asumme suhteellisen pienissä neliöissä, kerrostalossa.

  • Kulutan tiedostavasti. En juokse kaupoissa tarjousten perässä, mutta ei ostokseni ei välttämättä tarvitse olla sitä kalleinta brändiä.

  • En juurikaan käytä rahaa ylellisyyksiin, kuten esimerkiksi kalliisiin designer-vaatteisiin, laukkuihin, kelloihin, ym.

  • Ostan vaatteet usein käytettynä. Suosin second hand -tuotteita myös lapsen vaatteissa.

  • En juurikaan käytä rahaa kodin sisustamiseen. Kerran valitut huonekalut ja ratkaisut palvelevat vuosia. Toki haaveilen uudesta asunnosta ja sen uutuuttaan hohtavasta sisustuksesta, mutta vielä tässä vaiheessa tuo haave ei ole ajankohtainen.

  • Käyn kampaajalla vain harvoin. Muutama kerta vuodessa on riittänyt hyvin.

En tarkoita sitä, että elämäni olisi kituuttamista tai tylsää. Ehei - en koe jääväni mistään paitsi. Sen sijaan, käytän rahaa itselleni tärkeisiin asioihin, kuten elämyksiin yhdessä rakkaiden kanssa, ravintolaillallisiin, matkustamiseen tai vaikkapa kodin siivouspalveluun vapauttaakseni omaa aikaani.

Mutta ennen kaikkea, käytän eniten rahaa taloudellisen kivijalan ja turvan rakentamiseen sijoituksilla. Vaikka se juuri nyt kirpaisee, että iso osa tuloistani päätyy kiinni sijoitusasuntojen seiniin, myöhemmin tulen kiittämään itseäni siitä, että rakensin itselleni ja läheisilleni vakaan taloudellisen pohjan sekä saavutan jopa taloudellisen vapauden jossakin vaiheessa polkuani.

Tunnistatko sinä delayed gratification -ilmiön elämästäsi? Miten se näyttäytyy elämässäsi?

Lue myös aiempi artikkelini: Haluatko vaurastua asunnoilla? Aseta selkeät tavoitteet!


Haluatko pysyä kartalla Kasvussa-blogin uusimmista päivityksistä? Klikkaa itsesi blogin Instagram-tilin tai Facebook-sivun seuraajaksi jo tänään!

Muista myös seurata Rahamedian Instagramia, josta löytyy säännöllisesti uutta sisältöä sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyen.

Lue muita Kasvussa-blogin artikkeleja täältä

Edellinen
Edellinen

asuntosijoittamista negatiivisella kassavirralla

Seuraava
Seuraava

Kurkistus sijoitussalkkuihini