Olen sijoittanut erilaisiin rahastoihin melkein kolmen vuoden ajan, eli melko lyhyen aikaa. Noin puoli vuotta sitten mukaan tulivat myös suorat osakkeet. Halutessasi voit lukea aikaisemmasta postauksestani, miksi aloitin myös suorien osakkeiden ostamisen.

Lasken itseni kuitenkin kuuluvaksi niin sanottuihin kuukausisijoittajiin, vaikka olenkin tehnyt muutamia suoria osakeostoja. Sijoittamiseni perustuu siis siihen, että joka kuukausi valitsemiini rahastoihin menee saman suuruinen summa automaattisesti.

Olen ajatellut, että ajoittaminen ei ole kuukausisijoittajaa varten, vaan keskityn vain siihen, että jokaisen kuukauden samana päivänä tililtäni lähtee rahaa sijoituksiin. Törmäsin kuitenkin hyvään kirjoitukseen siitä, miten kuukausisijoittajakin voisi tehdä ajoittamista ja mietin itsekseni, että miksi hitossa en ole tajunnut tätä aikoja sitten! Tässä blogikirjoituksessa tulenkin jakamaan ajatuksia, miten kuukausisijoittaja voisi hyötyä ajoittamisesta.

Kuukausisijoittajan perusperiaatteet

Kuukausijoittamista tehdään, kun halutaan automatisoida sijoittaminen, eikä uhrata sille kovinkaan paljon aikaa. Tämä sopii erinomaisesti varsinkin silloin, jos ei ole kiinnostusta seurata aktiivisesti talousuutisia.

Kuukausisijoittamalla hoituu yleensä hyvin hajauttaminen, koska kuukausisijoituskohteina ovat erilaiset rahastot, eivätkä esimerkiksi yksittäisten yritysten osakkeet. Lisäksi kuukausisijoittaja saa automaattisesti myös ajallista hajautusta, ostamalla tasaisesti joka kuukausi. Näin tulee ostettua välillä kalliimmalla ja välillä halvemmalla.

Kuukausisijoittaja ei useinkaan ajattele ajoittamista, koska sijoitukset tapahtuvat automaatiolla aina kuukauden samana päivänä. Tällöin ei siis tarkkailla, mikä olisi paras aika kuukaudessa ostaa rahastoa. Rupesin kuitenkin pohtimaan, että mitä jos kuukausisijoittajakin ajattelisi ajoittamista? Ei niinkään sitä, minä päivänä kuukaudesta kannattaisi sijoittaa, vaan kuinka paljolla milloinkin kannattaa sijoittaa.

Miten kuukausisijoittaja voi ajoittaa?

Kuvitellaan skenaario, jossa kuukausisijoittajalla on sijoitusstrategia, jonka mukaan hänellä on 70 % rahoista osakkeissa ja 30 % käteisenä. Hänellä on 10 000 euroa, joista tämän suunnitelman mukaan olisi 7000 euroa osakkeissa ja 3000 euroa käteisenä. Viime vuoden puolella osakemarkkinat olivat kovassa nousussa ja osakesalkun arvo nousi mukavasti. Tarkastelen alla sitä, miten kuukausisijoittajan olisi pitänyt toimia strategiansa mukaisesti nousumarkkinassa. Lisäksi pohdin, miten hänen kannattaisi toimia nyt laskumarkkinan aikana.

Nousumarkkina

Jatketaan yllä mainitun skenaarion parissa. Kuvitellaan, että nousumarkkinan aikaan osakesalkun arvo muuttuu 7000 eurosta 8500 euroon. Samaan aikaan käteisen osuus pysyy samana (3000 euroa). Näin sijoitusstrategiassa mainittu suhdeluku (70 % vs. 30 %) ei enää pidäkään paikkaansa. Osakkeiden osuus koko rahasummasta on nyt noussut 74 prosenttiin ja käteinen enää vain 26 prosenttia. Tasatakseen lukuja, kuukausisijoittajan tulisi vähentää sijoittamista ja säästää enemmän, jotta suhdeluku palaisi ennalleen. Käteisen määrän pitäisi nousta 3600 euroon, jotta sitä olisi taas 30 % koko summasta (käteinen 3600 euroa ja osakkeet 8500 euroa).

Näin kuukausisijoittaja ostaa uusia osakkeita maltillisemmin silloin, kun osakkeet ovat korkealla, koska paino siirtyy sijoittamisesta myös säästämiseen. Kuukausisijoittaja ei siis sijoita kaikkea, vaan pienentää kuukausisijoitussummaa ja suurentaa säästettävän rahan osuutta.

Laskumarkkina

Laskumarkkinassa tilanne kääntyy päinvastoin, kun osakkeiden arvo laskee. Osakkeiden arvon laskiessa, käteisen prosenttiosuus kasvaa suuremmaksi. Tällöin ratkaisu on ostaa osakkeita lisää, jolloin käteisen osuus pienenee ja osakesalkun arvo kasvaa.

Esimerkki: käteistä on 3000 euroa ja osakesalkun arvo on laskenut 7000 eurosta 5000 euroon. Tällöin strategian mukainen suhdeluku on mennyt pieleen ja käteisen osuus onkin yhtäkkiä reilu 37 %. Jotta suhdeluku saadaan taas kohdilleen, on sijoitettava “ylimääräinen” käteinen. Tässä tapauksessa tulisi sijoittaa 600 euroa –> jonka jälkeen jää 2400 euroa käteistä ja osakesalkun arvo nousee 5600 euroon. Suhdeluku on taas balanssissa.

Tällä tavoin kuukausisijoittaja ostaa enemmän silloin, kun osakkeet ovat edullisia. Ylimääräisen summan voi sijoittaa kerralla ostamalla esimerkiksi suoria osakkeita tai suurentamalla kuukausisijoitussummaa.

Tein itse virheen kuukausisijoittajana

Näin jälkikäteen katsottuna tein itse virheen , sillä sijoitin liian innokkaasti nousumarkkinassa ja osakkeiden ollessa korkealla. Halusin päästä kiinni hyviin tuottoihin, joten sijoitin “kaiken” ylimääräisen, enkä malttanut kerätä sotakassaa laskumarkkinaa varten. Olin siis liian innokas sijoittaja.

Sen sijaan, että olisin sijoittanut kaiken, olisi sijoitussummaa pitänyt pienentää ja jättää osa rahoista sivuun laskumarkkinaa varten. Näin minulla olisi nyt mahdollisuus hyödyntää laskeneet osakekurssit ja ostaa osakkeita sekä rahastoja edullisemmin.

Tulen siis jatkossa miettimään, mikä on itselleni toimiva suhdeluku. Onko se 70 % osakkeissa ja 30 % käteisenä vai esimerkiksi 80 % osakkeissa ja 20 % käteisenä? Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mielestäni kannattavaa kasvattaa käteiskassaa, koska juuri nyt on hyvä aika olla ostoksilla, kun osakkeet ovat laskeneet. Sitten kun markkinat alkavat taas tasaantumaan (kuukausien tai vuosien päästä), on aika siirtyä sijoittamisen sijaan myös kerryttämään käteiskassaa.

Oletko sinä hyödyntänyt tämän tyylistä sijoitusstrategiaa? Vai oletko ollut minun tavoin innokkaana osakemarkkinoilla, ja nyt kadut sotakassan puutetta? Kommentoi alle!

– Johanna