Asuntosijoittaminen tuntuu monelle hyvin kaukaiselta ajatukselta. Itsekin koin kaiken sijoittamiseen liittyvän hieman pelottavana aiemmin ja olisin nuorempana kaivannut konkreettisia esimerkkejä, jotka olisivat auttaneet hahmottamaan teemaa käytännön kautta: mitä asuntosijoittaminen tarkoittaa; miten päästä alkuun; miten rahoitus järjestyy jne.

Osallistuin Harri Hurun Ostan asuntoja Podcast -haastatteluun ja kerroin oman tarinani siitä, miten olen päätynyt asuntosijoittajaksi, miltä asuntoportfolio tällä hetkellä näyttää sekä miten hallinnoin asuntosijoittamisen riskejä.

Kuuntele Ostan Asuntoja Podcast -haastatteluni

Lisäksi tässä tekstissä jaan oman kasvupolkuni asuntosijoittajaksi vuosileimojen kera. Koen, että otin ensiaskeleet tuolla polulla yli kymmenen vuotta sitten, kun ostin ensiasuntoni. Matkani noista ajoista asuntosijoittajaksi on ollut suhteellisen hidas, mutta vauhti on kiihtynyt viime vuosien aikana.

Vuosi 2008: Ensiasunnon osto

Ostin ensimmäisen asuntoni 24-vuotiaana silloisen puolisoni kanssa alkuvuodesta 2008. Kyseessä oli kaksio Espoossa nousevalla alueella ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tuohon aikaan emme tarvinneet takausten (valtiontakaus + muistaakseni myös pankilta ostettava omatakaus) lisäksi muuta käsirahaa. Toki pankki halusi varmistaa edellytyksemme maksaa lainaa. Meitä auttoi se, että olimme molemmat valmistumassa yliopistosta pankin näkökulmasta vakaisiin ammatteihin ja silloinen puolisoni oli jo uransa alkutaipaleella. Itsekin tein töitä opintojeni ohessa.

Omistimme asunnon kaksi ja puoli vuotta, kunnes eron myötä myimme asunnon vuonna 2010. Tuona aikana asunnon arvo oli kohonnut, joten saimme asunnosta myyntivoittoa molemmat tuhansia euroja. Nämä rahat säästin tulevaa silmällä pitäen.

Vuosi 2013: Omistusasunto Helsingissä

Ensiasunnon myynnin jälkeen asuin vuokralla useamman vuoden, sain opinnot päätökseen ja tapasin nykyisen aviopuolisoni. Samaan aikaan urani lähti lennokkaaseen vauhtiin ja sain säästettyä rahaa seuraavan asunnon ostoa varten. Vuonna 2013 ostimme puolisoni kanssa Helsingistä omistusasunnon. Tuohon asuntokauppaan tarvitsimme noin 15 % käsirahaa valtiontakauksen lisäksi.

Ehdimme lyhentää asuntolainaamme neljän vuoden ajan, ennen kuin muutimme Lontooseen vuonna 2017. Noiden neljän vuoden aikana totuimme myös säästämään kurinalaisesti palkoistamme rahastoihin ja säästötilille, joten saimme kerrytettyä varallisuuttamme. 

two person holding hands while sitting on grey cushion
Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Vuosi 2017: Vuokranantajaksi ensimmäistä kertaa

Vuokranantajia meistä tuli syksyllä 2017 Lontooseen muuton ansiosta. Tuolloin laitoimme oman Helsingin rivitalomme vuokralle. Vuokraus onnistui suhteellisen helposti ja löysimme hyvät vuokralaiset. Vuokratulo kattoi asunnon kulut, lainanlyhennykset sekä verot. Olimme positiivisesti yllättyneitä vuokranantajuuden mukavasta startista. 

Samoihin aikoihin kiinnostuimme “tosissamme” asuntosijoittamisesta ja aloimme opiskella teemaa netin blogien ja kirjallisuuden kautta. Ymmärsimme, että meille oli ehtinyt kertyä vakuutta omaan kotiimme jo varsin paljon, koska olimme ehtineet lyhentää asuntolainaa yli neljän vuoden ajan. Meillä olisi siis mahdollisuus ostaa lisää asuntoja sijoitukseen.

DD73C394-0E14-47A4-B50C-8A743FFB9B3A

Vuosi 2018: Asuntosijoittamisen lumipalloefekti alkuun

Koska meillä oli säästöjä sekä vakuutta asunnossamme saatavilla, päätimme heti ostaa seuraavan sijoitusasunnon vuoden 2018 alussa. Innostuimme asuntosijoittamisesta ja sen jälkeen vauhtia on riittänyt. Portoliomme on kasvanut tuon jälkeen usealla asunnolla Suomessa.  Kun sijoitusasuntoja alkaa olla paljon, lumipalloefekti kasvaa. Käytämme velkavipua sijoitustemme vauhdittajana ja vakuutta vapautuu lisää sitä mukaa, kun lainat lyhenevät. Lisäksi olemme jatkaneet säästöjemme kerryttämistä säästämällä kurinalaisesti ansiotuloistamme.

Lue artikkelini: Velkavipu asuntosijoittamisessa

Tulevat vuodet asuntosijoittajana

Asuntosijoittamisesta on muodostunut meille intohimo ja liiketoiminta, joten tarkoituksena on jatkaa portfoliomme kasvattamista myös jatkossa. Yksi mukavimmasta puolista asuntosijoittamisessa on se, että voimme arvioida ja ennustaa varallisuutemme kasvua suhteellisen tarkasti eri skenaarioiden valossa. Seuraava tavoitteemme on tuplata asuntosalkkumme koko, pitäen kuitenkin portfolion kokonaisvelkavipu maltillisena alle 70 % prosentissa. Arviomme mukaan tulemme saavuttamaan tämän tavoitteen muutaman vuoden sisällä, mikäli lainan saanti ja korkotaso pysyy nykymarkkinan mukaisena. Toki arvioimme koko ajan vauhtiamme ja seuraavia askeleita suhteessa markkinan muutoksiin, asuntosijoittamisen riskeihin ja tulotasoomme.

Lue artikkelini: Tiedosta ja hallitse asuntosijoittamisen riskit

Lue artikkelini: Asuntosijoituskohteen valinta – prinssin seulomista sammakoiden joukosta

Vauhdittavat tekijät asuntosijoittajana

Matkani on siis ollut suurelta osin hyvien asuntokauppojen, säästöjen ja ajan kulumisen ansiota, enkä ole saanut perintöjä tai lottovoittoa matkaani vauhdittamaan. Toki muutama suotuisa tilanne markkinoilla on auttanut lisäämään vauhtia, kuten ensiasunnon oston aikaan pankkien suotuisa asenne käsirahattomia ja vielä opintojaan viimeisteleviä ostajia kohtaan. Lisäksi nykyinen matala korkotaso on auttanut vauhdittamaan sijoittamista. Kolmas vauhdittava tekijä on ollut säännöllinen ansiotulo, josta on jäänyt ylimääräistä säästettäväksi ja sijoitettavaksi elämisen peruskustannusten jälkeen.

Lue artikkelini: MythBusters! Sijoittamiseen liittyvien uskomusten purkutalkoot

Mitä tekisin toisin 

Monet ovat kysyneet minulta siitä, mitä tekisin toisin, jos nyt saisin palata takaisin 23-vuotiaaksi ensiasunnon ostajaksi.  Rehellinen vastaus on, että en vaihtaisi juuri mitään. Kaikki kulunut aika on ollut arvokasta opin ja säästöjen kasvattamisen näkökulmasta.

Ehkä ensiasunnon myymisen jälkeistä “luppoaikaa” ilman omaa asuntoa olisin voinut lyhentää. Toisaalta tuohon aikaan sisältyi paljon ulkomailla työskentelyä ja matkustelua, joten tuolloiselle elämäntilanteelleni parempi ratkaisu oli asua vuokra-asunnoissa. On myös hyvä, että itselläni on kokemusta vuokralla asumisesta, jotta nyt vuokranantajana ymmärrän paremmin hyvän vuokralaiskokemuksen merkityksen. 

Lisäksi olisimme voineet aloittaa asuntosijoittamisen puolisoni kanssa jo aiemmin omistusasuntomme ostamisen jälkeen, eikä odottaa neljää vuotta. Toisaalta silloin meille ei olisi ehtinyt kertyä niin suurta vakuutta omaan asuntoomme, mikä on ollut iso mahdollistaja polullamme asuntosijoittajiksi.

Tuohon aikaan ei myöskään ollut paljoa tietoa saatavilla netissä ja kirjallisuudessa asuntosijoittamisesta, joten tuolloin meille ei olisi muodostunut nykyisen kaltaista ymmärrystä asuntosijoittamisen lainalaisuuksista. Oli hyvä, että otimme aikaa perehtyä teemaan, ennen kuin aloitimme asuntosijoittamisen tosissamme.

Lue artikkelini: Asuntosijoittamisen matematiikan perusteet

Haluatko pysyä kartalla Kasvussa-blogin uusimmista päivityksistä? Klikkaa itsesi blogin Instagram-tilin tai Facebook-sivun seuraajaksi jo tänään!