Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut. Kuluta vähemmän kuin tienaat ja sijoita erotus, niin vaurastut. Paperilla sekä laihtuminen että vaurastuminen on helppoa. Yksinkertaisen matematiikan lisäksi molempiin liittyy huomattava määrä erilaisia muuttujia. Mikään yksittäinen malli tuskin sopii kaikille, oli kyse sitten ruokavaliosta tai sijoittamisesta, mutta muutamalla peruspointilla pääsee hyvin alkuun.

Pienillä muutoksilla tuloksia

Opintojen loppupuolella olin elämäni tuhdeimmassa kunnossa. Puntarini viisari rikkoi maagisena pitämäni 80 kilon rajan. 173-senttisenä miehenä totesin olevani ylipainoinen. Elopaino ei sinänsä tullut yllätyksenä. Liikkumattomuus, epäsäännöllinen viikkorytmi sekä lukuisat pizzat ja oluet näkyivät elettynä elämänä vyötärölläni, leuassani ja pakaroissani.

Sen sijaan, että olisin tehnyt radikaalin elämänmuutoksen, kiinnitin huomiota muutamaan seikkaan. Onnistuin luomaan itselleni suhteellisen säännöllisen arkirytmin, jolloin söin suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä. Aloin lenkkeillä. Ruoan laatuun tai määrään en kiinnittänyt huomiota. Asuin tuohon aikaan Belgiassa, joten paikallisia oluita ja ranskalaisia kului enemmän kuin kehtaan myöntää.

Terveellinen ruokavalio koostuu ravintosuositusten mukaan muun muassa kasviksista, viljoista, erilaisista proteiinin lähteistä ja nesteistä. Yksittäisiä ravintoaineita tärkeämpää on kuitenkin ruokavalio kokonaisuutena. Ruokavaliossa pitää ottaa huomioon… (ja päläpäläpälä, en jaksa enää lätistä itsestäänselvyyksiä, jokainen aikuinen ihminen tietää, miten tämä menee).

Vuosien saatossa aloin kiinnittää huomiota siihen, mitä tungen kurkustani alas. Painoni tippui hitaasti, mutta tasaisesti. Kerron teille maagisen salaisuuteni, jolla sain painoni laskemaan: pienensin annoksia, lisäsin kasviksia ja keskityin syömään säännöllisesti. Ette varmaan osanneet arvata, hah-hah-haa!

Leikki sikseen. Jokainen peruskoulun käynyt tietää, millainen on terveellinen ruokavalio. Niin minäkin tiesin. Siitä huolimatta lihoin merkittävästi opiskeluaikana. Paperilla lihominen ja laihtuminen on yhteen- ja vähennyslaskua, tosielämässä useamman muuttujan huomioon ottamista ja niiden yhteensovittamista.

Sama pätee myös sijoittamiseen ja säästämiseen.

Eräs malli sijoittamiseen

Lehtien sijoitusjutut analysoivat puhki yksittäisten yhtiöiden liiketoimintaa, myyntiä ja tulosta sekä näiden vaikutuksia yhtiön osakekurssiin. Nokian, Nordean ja Nesteen osavuosikatsaukset ponnahtavat esiin lähes joka mediassa. Loppukaneettina yleensä mainitaan, miten tulosjulkaisu vaikutti juuri tuona päivänä yhtiön osakekurssiin.

Suurena sananvapauden ystävänä en tahdo rajoittaa mediaa, mutta mielestäni olisi kansantaloudellisesti järkevämpää kirjoittaa, miten mediaanisuomalainen voi säästämisellä ja sijoittamisella vaurastua. Teoriassa säästäminen on helppoa: kulutan vähemmän kuin tienaan. Tämän jälkeen homma menee mutkikkaaksi. Mitä teen, jos minulla jää x euroa ylimääräistä, jonka voisin sijoittaa?

Olen kehittänyt itselleni seuraavanlaiset ohjeet sijoitussuunnitelmaani: 

  1. Yksittäisten osakkeiden sijaan kiinnitän huomiota kokonaisuuteen. Hajautan sijoitukseni ajallisesti eli suurten kertasijoitusten sijaan sijoitan tasaisesti pienen summan joka kuukausi, koska en usko pystyväni analysoimaan (lue: arvaamaan), milloin kurssit ovat alimmillaan. Hajauttamalla ajallisesti sijoitan silloin, kun kurssit sattuvat olemaan korkealla, mutta myös silloin, kun kurssit ovat alhaalla.
  2. Jaan kuukausisijoitukseni eri omaisuusluokkiin, pääasiassa osakkeisiin ja korkoihin, koska historiadatan mukaan nämä kaksi omaisuusluokkaa kehittyvät eri aikoina eri tavoin. Osakesijoitukseni hajautan ympäri maailmaa ja korkosijoitukseni pääasiassa yritys- ja valtionlainoihin. Pyrin pitämään osake- ja korkosijoitusten suhteen niin, että osakkeiden osuus on noin 75 % ja korkojen noin 25 %.
  3. Pihinä ja laiskana kaverina pyrin minimoimaan sekä sijoitusteni kulut että sijoittamiseen käyttämäni ajan. Itselleni sopivimmiksi tuotteiksi olen päätynyt käyttämään pörssinoteerattuja indeksiin sidottuja ETF-rahastoja, mutta aivan hyvin voisin sijoittaa passiivisiin indeksirahastoihinkin. Tällä hetkellä salkkuni hallinnointipalkkio on noin 0,32 %. Monien rahastojen hallinnointipalkkiot voivat pyöriä 1-2 % tuntumassa ilman, että tuottaisivat matalakuluisia ETF:iä tai indeksirahastoja paremmin, joten mieluummin sijoitan halvemmalla kuin kalliimmalla.
Allokaatiotilanne heinäkuulta 2019. Tavoitteenani on nostaa Pohjois-Amerikan osuutta osakkeissa merkittävästi. Sektorihajautusta seuraan kuukausittain, mutta mitään päätöksiä en tee sen perusteella.

Sijoitustyyli on kuin ruokavalio: meillä jokaisella on omamme

Ruokavalioon liittyvissä kysymyksissä voin turvautua ravitsemusneuvottelukunnan virallisiin ravintosuosituksiin. Sijoittamisessa vastaavat suositukset puuttuvat kokonaan. Suomalaisena tämä tuntuu ihmeelliseltä. Meillä löytyy ohjeita ja sääntöjä ties mihin. Erästä Suomessa asuvaa ulkomaalaista kaveriani mukaillen: “Jos suomalainen ei tiedä tilanteeseen sopivaa sääntöä, hän käy varmuudella pyytämässä sellaista.” Mikään virallinen taho Suomessa ei tunnu olevan kiinnostunut kansalaisten vaurastumisesta.

Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy ties minkälaisia sijoitussuosituksia. Olen pyrkinyt luomaan omat sijoitusohjeeni itselleni pitkäaikaiseen käyttöön siten, että voin noudattaa niitä missä tilanteessa tahansa. Näillä ohjeilla en rikastu nopeasti. Samalla uskon, etten pitkällä aikavälillä tule myöskään häviämään rahaa.

En usko, että toisen sijoitustyylin suora kopioiminen on järkevää, aivan kuten en voi suoraan kopioida toisen ruokavaliotakaan. Meillä jokaisella on useita muuttujia arkielämässämme. Pikavippikierteessä olevan yksinhuoltajan kannattanee rahastovertailun sijaan pyrkiä ensin eroon korkeakorkoisista luotoista. Sen sijaan hyvin toimeentuleva ja varakas ikisinkku voinee ottaa enemmän riskiä sijoittamalla pienen osan varallisuudestaan kryptovaluuttoihin, vertaislainoihin tai eri johdannaisiin.

Toivon, että luet kolme pointtiani ainoastaan inspiraationa: ne eivät välttämättä sovi sellaisenaan sinulle. Vaikka mielestäni kenenkään ei tarvitse ymmärtää ja seurata jokaisen pörssiyhtiön tuloskehitystä, osakkeen arvonmääritystä tai strategiaa, täytyy jokaisen sijoittajan tutkia jonkin verran eri sijoitusinstrumenttien toimintaa, vähintäänkin niiden instrumenttien ja sijoituskohteiden, joihin rahaa meinaa laittaa kiinni. En usko sijoittamisen olevan niin monimutkaista, kuin mitä eri medioiden jutut antavat ymmärtää, mutta olisi älyllistä epärehellisyyttä sanoa, ettei minkäänlaista perehtymistä tarvita.

Millainen on sinun sijoitustyylisi? Sijoitatko mieluummin joihinkin muihin kohteisiin kuin osakkeisiin ja korkoihin? Itse olen rajannut esimerkiksi asuntosijoittamisen omien sijoitusohjeideni ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö usko sen sopivan jollekin toiselle. Olisi mukava kuulla ajatuksiasi eri sijoitustyyleistä.