Usein Facebookin vaurastumista käsittelevien julkaisujen kommenttikentistä saa lukea, kuinka vauraat ihmiset ovat keränneet vaurautensa toisten ihmisten selkänahoista. Itsekästä toimintaa. Jos sulla on rahaa tai puhut avoimesti siitä, että haluat vaurastua, olet ylpeä tai kuvittelet olevasi parempi kuin muut. Suomalaisten perisynti; kateus nostaa päätään kun puhutaan rahasta. Onneksi rahasta ja vaurastumisesta puhuminen positiivisessa mielessä lisääntyy koko ajan. Alkaa olla aina vain enemmän normaalia laittaa rahaa sivuun. Tuleva eläkkeen kokokin on epävarma ja halutaan varautua vanhuuden päiviä varten.

Saako vaurastumishalusta puhua?

Ehdottomasti kyllä! Asenteet muuttuu pikkuhiljaa ja on hienoa, että yhä useampi ihminen haluaa todella ottaa oman taloutensa hallintaan. Kun työuran aikana kerää varallisuutta saa eläkkeelle jäädä huolettomammin. Lisäksi rahapuheen lisääntyessä yhä useampi alkaa ajattelemaan, että vaurastumisessa on järkeä ja huomaa, että elämästä voi nauttia samanaikaisesti.

Vaurastuminen ja hyväntekeväisyys

Useat vauraat ihmiset tekevät merkittävää hyväntekeväisyyttä. Moni toki tekee hyväntekeväisyyttä köyhänäkin, mutta on huomattavasti helpompaa antaa paljosta kuin vähästä. Kannustan myös sinua ottamaan hyväntekeväisyyden automaatioksi jo vaurastumisen matkalla. Hyväntekeväisyys on asia, joka tuo hyvän mielen niin antajalle kuin saajallekin.

Apua todellakin tarvitaan

Olen osallistunut elämäni aikana monenlaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin, mutta itselleni sopivin on ollut tapa, jossa ihan konkreettisesti näkee avun menevän perille ilman välikäsiä. Olen esimerkiksi vienyt muutaman kerran ruokakassin erääseen yksinhuoltajaperheeseen. Käynyt siis kaupassa ostoksilla ja ostanut sellaisia asioita, joita yleensä omaankin kotiin ostetaan. Jauhelihaa, vihanneksia, hedelmiä, juustoa. Tiedän, että apu menee todella tarpeeseen kun perheen äiti liikuttuneena kertoo, että perheessä ei ole aiemmin ollut kilon juustopakettia, koska sellaiseen ei ole ollut varaa.

Pysäyttävää. Saa miettimään sitä, millaisessa pumpulissa sitä itse välillä elääkään.

Todellisen herätyksen hyväntekeväisyyden tarpeellisuuteen koin kuitenkin noin vuosi sitten, kun osallistuin keräykseen, jossa kerättiin vähävaraisille lapsiperheille lahjakortteja koulunaloitukseen. Autoin kolmilapsista perhettä. Myöhemmin selvisi, että perheen äiti on joutunut saattohoitoon samoihin aikoihin.

Mietin, että oikeasti perhe kohtaa noin suuren surun ja samaan aikaan joutuu stressaamaan, mistä saa rahat ruokaan tai kouluvaatteisiin. Valitettavasti Suomi on pullollaan näitä perheitä, joissa vanhemman sairaus estää työnteon ja lapset elävät todella köyhissä olosuhteissa. Kouluruoka saattaa olla päivän ainoa lämmin ruoka ja uusista vaatteista tai maksullisista harrastuksista saa vain haaveilla. Siksi on tosi tärkeää, että ne, ketkä pystyy auttamaan, myös auttaa!

Hyväntekeväisyyden itsekkäät syyt

Hyväntekeväisyyteen liittyy myös itsekkäitä syitä. , Hyväntekeväisyys on mielestäni myös tärkeä osa vaurastumisen mindsettiä. ”Olen niin vauras, että minulla on varaa antaa muillekin” ruokkii jo itsessään vaurastumista. Hyväntekeväisyys on lisäksi sellainen osa-alue elämää, josta saa todella paljon hyvää mieltä ja merkitystä elämään sen lisäksi, että autettavat saavat tärkeää apua.

Jos pystyt, niin auta edes jotenkin! Pienillä teoilla on iso vaikutus. Rahallinen panostus ei edes välttämättä ole se juttu. Voi lahjoittaa esimerkiksi vanhan toimivan puhelimen, kun hankkii itselleen uuden.

Tulevaisuuteen varautuminen ei ole itsekkyyttä, vaan ainoastaan järkevää

Yhteiskunnankin kannalta kansalaisten vaurastuminen on hyödyllistä. Kun varaudut tulevaan, pärjäät omillasi paremmin, jos jotain ikävää sattuu. Esimerkiksi sairastuessa tai työttömyyden kohdatessa pysyt pidempään pois toimeentulotukiluukulta. Minulle vaurastuminen merkitsee ennen kaikkea turvaa: pärjään omillani. Mitä sinä olet mieltä?

Essi