Usein puhutaan, että olisi hyvä säästää pahan päivän varalle. Siihen, että jos pesukone yllättäen menee rikki, niin uutta ei tarvitse ostaa pikavipillä, vaan silloin voisi käyttää säästössä olevia rahoja siihen. Mielestäni tämä on juurikin se taloudellinen puskuri. Itse olen kerryttänyt taloudellisen puskurin erilliselle pankkitilille, ja se käsittää noin 3 kuukauden menot. Jos jostain syystä rahahanat katkeaisivat äkillisesti, voisin säästötilin turvin elää samanlaista elämää kolmen kuukauden verran. Rohkaisenkin pohtimaan, mikä voisi olla sinun oma taloudellinen puskurisi?

Se minkä verran haluaa rahaa jemmata säästöön, kertoo tietenkin siitä, minkä verran on oma riskinsietokyky

Minulle kolme kuukautta on aivan riittävä puskuri, toisille voi riittää kuukausikin ja toiset haluavat pidemmän ajan puskurin. Toisaalta jos ei ole ajatellut asiaa tältä näkökannalta, voi taloudelliseksi puskuriksi käsittää äkilliset, pakolliset menoerät, kuten pesukoneen/jääkaapin/sairastumisen… Minkä tahansa.  Mikäli et ole vielä edes ajatellut tarvitsevasi taloudellista puskuria, niin suosittelen lämpimästi miettimään asiaa.

Uskon, että se, että tilillä on aina hieman löysää tuo mielenrauhaa ja turvaa

En harmikseni muista, missä yhteydessä ja kuka kerran sanoi, että säästää hyvän päivän varalle. Tämä oli mielestäni erittäin nerokkaasti sanottu ja kolahti minuun. Kun puhutaan säästämisestä pahan päivän varalle, siinä on tietty negatiivinen kaiku, joka jo itsessään herättää mielikuvia siitä, että jotain pahaa tulee joskus tapahtumaan ja siihen pitää myös rahallisesti varautua. Toisaalta näen sen toisen puolen, että jos säästetään vain näiden äkillisten, huonojen asioiden varalle, miten ja milloin sitten säästetään hyvien asioiden eteen?

Oma sijoitus- ja säästämissuunnitelmani perustuu nimenomaan siihen, että haluan kerryttää varallisuutta hyvän päivän varalle. Haluaisin, että pystyn matkustella, käydä ravintoloissa syömässä, käyttää rahaa kulttuuririentoihin, ostaa laadukkaampia vaatteita ja niin edelleen. Olisi myös hienoa saada tuloja muistakin lähteistä kuin pelkästä palkkatyöstä, ja jopa niin, että töissä ei olisi välttämätöntä edes käydä, ja silti voisi taloudellinen elämänlaatu olla yhtä hyvä.

Moni varmasti toivoo, että rahaa olisi riittävästi ja ainakin sen verran, että voisi elää suhteellisen huoletonta elämää ja tehdä asioita, joista nauttii, harrastaa ja välillä vähän hullutellakin. Itse olen asettanut tavoitteekseni sen, että voisin elää taloudellisesti suhteellisen huolettomasti myös niin sanotuilla eläkepäivillä.  Rahaa olisi tällöin käytettäväksi juurikin tekemään niitä hyviä päiviä elämään. Rahaa ei olisi jemmassa pelkästään elämästä selviytymiseen ja välttämättömiä katastrofeja varten, vaan myös sille hetkelle, että voi piipahtaa väsyneenä kahvilaan kakkupalalle ja ostaa kotiin kauniita leikkokukkia, ihan vaan koska on hyvä päivä.

Miten sinä koet säästämisen? Onko se sinulle sitä, että säästössä olisi hyvä olla jemmassa vain pakollinen minimi, vai haluatko kerryttää hieman isompaa pottia, jotta säästöjä voi käyttää myös joskus ihan vain iloa tuomaan?

-Etta