Olen aina ollut hyvä löytämään diilejä. Olin kaveripiirissäni tunnettu siitä, että tein uskomattomia alelöytöjä. No, täytyy todeta, että kaupoissa tuli myös vietettyä aikaa. Usein tuli lähdettyä kaupungille vain shoppailemaan. Kaikki ”löydöt” eivät suinkaan olleet tarpeellisia, ja nurkat täyttyivät nopeasti.

Katsoin vuonna 2013 Petri Luukkaisen Tavarataivas-dokumentin. Siinä Luukkainen laittoi itsensä testiin joka alkoi tyhjästä asunnosta, alasti. Vuoden ajan hänellä oli lupa hakea vuokravarastosta yksi tavara tai vaate päivässä. 

Tavara vaatii tilaa, huoltoa ja päivitystä

Ihan noin radikaaliin ihmiskokeeseen en itse lähtisi, mutta koin silti herätyksen: tavara vaatii tilaa, huoltoa ja päivitystä. Aloin katsoa tavaraa uusin silmin. Ryhdyin pitämään pienimuotoista päiväkirjaa tavarasta. Ajattelin, että tavaran kautta voisin päiväkirjanomaisesti peilata omaa ajatteluani ja ideologiaani.

Päiväkirja alkoi hankkimieni tavaroiden listaamisella – halusin ihan ensiksi päästä konkreettisesti kärryille siitä, paljonko tavaraa oikein kotiini kannan. Projektiani voisi verrata Johannan nyt käynnissä olevaan ostolakkoon. Myös Essi on kirjoittanut tavara-ahdistuksesta. Tavarat ovat aina valintoja.

Kun aloin vähentää tavaraa, myös rahaa alkoi kertyä säästöön kuin huomaamatta. Olen aina ollut tarkka taloudestani ja saanut hyvän talouskasvatuksen, säästänyt puskureihin ja laittanut pikkusummia rahastoihin. Aika pian päiväkirjaani löytyi uusi sävy: omien taloudellisten tavoitteiden kirjaaminen. Asuntosijoittaminen oli alkanut hiipiä ajatuksiini, ja se konkretisoitui syksyllä 2015, kun ostin ensimmäisen puolikkaan sijoitusasuntoni.

Nykyään ostan alennusmyynnistä asuntoja

Lopetin uusien vaatteiden ostamisen liki kokonaan vuonna 2013. Kun tarvitsen jotain, tsekkaan ensin, josko voisin löytää sen käytettynä Torista tai Kontista. Kirppiksiä en kierrä, sillä niihin ei pysty tekemään täsmäiskuja. Sitäpaitsi turhan tavaran määrä saa ahdistumaan. Väsyn valtavasti, jos joudun kiertämään kauppoja tai kirppiksiä.

“Kun tarvitsen jotain, tsekkaan ensin, josko voisin löytää sen käytettynä Torista tai Kontista.”

Tätä nykyä voin sanoa, että shoppailen kenkien ja vaatteiden sijaan asuntoja. Säästän kaiken minkä pystyn, jotta voin kasvattaa salkkuani (sijoitan yhdessä sijoittajakumppanien kanssa). Olen opiskellut aihetta viime vuodet kuin hullu, ja kohdistan kaiken entisen alelöytötietämykseni nykyisellään asuntoihin – ja monet niistä olenkin ostanut reilusta alennusmyynnistä. Kerron myöhemmin, miten! Pysyäksesi kanavalla ota Rahamedian Instatili seurantaan!

P.S. Tavarataivas-dokkarin voi katsoa Vimeo On Demand -palvelussa. Leffan vuokraus maksaa 2,99 euroa. Varoituksen sana: se saattaa nyrjäyttää ajattelusi.